”Omakuva – Unia Ellen Thesleffin elämästä ja taiteesta” esitystaidekokonaisuus nähtiin viimeisen kerran Ruoveden Vinhan kirjakaupassa tämän vuoden heinäkuussa. Vinhan upean uuden kirjakaupan navetan sali Thesleffin kesäpaikan Casa Biancan kylässä oli täynnä ja tunnelma katossa. Oli liikuttavaa saada liikkua osana ruoveteläistä maisemaa, joka oli Thesleffin työlle ja elämälle niin tärkeää.
Kokonaisuus syntyi jälleen uuteen paikkaan. Kohtaukset muotoituivat osaksi vanhan navetan ullakon ronskeja hirsisiä rakenteita. Unenomaisuus oli esityksessä tallessa, mutta Ellen Thesleffin (1869–1954) elämä ja työ muodostui toisella tavalla konkreettiseksi, kun olimme hänen elämissään tiloissa. Esitys seurasi Thesleffin kirjeitä ja taideteoksia mielikuvituksen ja muistin rajalla kahden näyttelijän, tutkijan ja muusikon voimin.
Me kuvittelimme jälleen uudelleen Thesleffin taiteellisen ja emotionaalisen olemuksen ja ilmaisun ulottuvuuksia. Taiteilijan viivat, siveltimenvedot ja kirjoittamat tekstit heräsivät mukanamme eloon lavalla liikkeidemme ja tuottamiemme äänien avulla. Thesleffin historiallisen olemassaolo värähdyksineen sekä meidän ruumiimme piirrot ja jäljet toivat tämän kaiken juuri siihen heinäkuisen iltapäivän hetkeen. Saimme tuokion verran tarkastella, mitä voisi tarkoittaa kun menneisyys ja nykyisyys tuodaan yhteen ja pyritään tarkastelemaan tätä paradoksia tässä ja nyt.
Kuten Søren Kierkegaard on sanonut: ”Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin.”
