Säkenöivät ja oikukkaat – Suomen kultakauden naisia

Säkenöivät ja oikukkaat – Suomen kultakauden naisia

Reilu vuosi sitten sain hauskan puhelun LIKE kustantamolta. He kysyivät, haluaisinko kirjoittaa kirjan Suomen kultakauden naisista. Asiaa ei tarvinnut kauaa miettiä, tottakai halusin! Tässä se nyt on, tulossa painosta huhtikuussa 2021.

Kirjassani on kuusi päähenkilöä Siri von Essen (myöh. Wrangel ja Strindberg), Ellan de la Chapelle (myöh. Edelfelt ja von Born), Sigrid af Forselles, Alma Söderhjelm, Thyra Thesleff (myöh. Söderhjelm ja Castrén) ja Aino Järnefelt (myöh. Sibelius). Tarkastelen päähenkilöitäni heidän elämänsä ja aikakautensa kannalta olennaisista näkökulmista käsin, kuten työ, terveys, liike, tanssi, rakkaus, taide, koti, puoliso, lapset, ystävyys, etsiminen… Nämä naiset jakoivat elämänsä, elinpiirinsä, maailmansa ja aikakautensa luonnollisesti monien ihmisten kanssa, ja siksi kirjani henkilöistä koostuva ja avautuva verkosto on varsin laaja. Kirjan yksi kantava teema ovat kuvat; valokuvat, taideteokset ja kirjalliset kuvastot. Visuaalinen aineisto sekä mielikuvat ovat olleet tärkeä osa työtäni, ja siksi ne ovat myös tärkeä osa kirjan sisältöä. Kirjan visuaalinen ilme ja sisältö kulkevat kautta linjan käsi kädessä toisiaan kommentoiden. Kiitos kirjan visuaalisuudesta, sen puhuvuudesta ja kauneudesta, kuuluu graafikko Tuomo Parikalle.

Naisen osa 1800-luvun lopun kiihkeinä ja hankaavina modernin murroksen vuosikymmeninä ei ollut suoraviivainen eikä helppo – ei silloin, kun halusi toimia normeja vastaan, eikä liioin silloin, kun pyrki elämään ajan ymmärryksen ja vaateiden mukaisesti. Monet 1800-luvun lopun naisia koskettaneet ja yhdistäneet kysymykset ovat edelleen täällä ja ajankohtaisia. Oma huone, aika ja raha ovat yhä olennaisia puhuttaessa naisen arkipäivästä. Kysymykset sukupuolten välisestä työnjaosta, niin eri ammateissa kuin perheen ja kodin piirissä, ovat edelleen aktiivisia. Tasapainoa haetaan vieläkin. Samaan aikaan, kun tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu sukupuolten moninaisuudesta herää, toisella suunnalla halutaan pitää entistä tarkkarajaisemmin kiinni sukupuolten perinteisestä jaosta ja esittämisestä. Kun oikeistolaiset mielipiteet nostavat päätään, naisen asemaan ja elämään halutaan puuttua tiukemmalla otteella. Näistä löytyy kosolti esimerkkejä ajankohtaisessa suomalaisessa julkisessa keskustelussa.

Toivon, että kirjan elämäkerrat ja teemat innostaisivat lukijoita pohtimaan niitä myös suhteessa tähän päivään ja aikaan, jota elämme. Menneisyys ei ole vain takanamme, vaan se vaikuttaa meissä koko ajan. Usein historia haastaa, kannustaa ja avittaa meitä irrottamaan otteemme itsestäänselvyyksistä ja näkemään maailmaamme toisin, myös kriittisempien linssien lävitse.

Kirjoittaessani koen toisinaan olevani kuin kaskelotti, joka kamppailee syvänmeren pohjalla pimeässä ja vaikeissa olosuhteissa moniaalle levittäytyvien kalmareiden kanssa yrittäen saada kiinni niiden anastamat ajatuslonkerot. Mahdoton tehtävä, jossa ei voi koskaan täysin onnistua. Mutta suureksi lohduksi on tietoisuus muista kirjoittavista kaskeloteista, joiden työhön, apuun ja ajatuksiin olen jälleen voinut nojata. Monien mahtavien tutkijoiden ja ihanien kollegoiden lisäksi erityistukeaan minulle on (jälleen) tarjonnut runollinen ihmenainen Virginia Woolf, joka totisesti osasi asettaa sanansa; herättää ja lohduttaa.

Toivon kaikille kirjani äärelle löytäville lukuiloa!