Hanna-Reetta Schreck esittää väitöskirjansa ”Elämäntanssi 1890–1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 26.8.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4).
Schreck tarkastelee väitöstutkimuksessaan taiteilija Ellen Thesleffin ”elämäntanssia”. Väitöskirjassa pohditaan, millä tavoin Thesleff ymmärsi ja koki ruumiillisen olemisensa ja miten hänen aistillinen ja liikkeellinen maailmassa-olemisensa kirjautui maalauksiin, luonnoksiin ja tekstuaalisiin materiaaleihin kuten kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa paitsi Ellen Thesleffin taiteesta, myös laajemmin 1800-luvun lopun modernin murroksen ajanjakson kulttuurista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tutkimus avaa uuden ikkunan aikakauden ruumiillisuuden ja sukupuolikäsitysten ymmärtämiseen sekä taiteen rooliin näiden ilmiöiden heijastajana ja muokkaajana.
Schreck kohdistaa huomionsa niin Thesleffin maalauksiin, puupiirroksiin, päiväkirjoihin, perhevalokuviin, luonnoskirjoihin kuin kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin. Tutkimus kuvaa Thesleffin elämän ja taiteen ruumiillisuuden ja materiaalisuuden yhteenkietoutuvaa kudelmaa. Schreck piirtää tutkimastaan esiin Thesleffin elämänpiiriä ja -miljöitä sekä sitä, millä tavoin tämä liikkui eri ympäristöissä ja koki oman ruumiillisuutensa maailmassa vuosien 1890–1915 välisenä ajanjaksona.
Tärkeässä osassa on niin Thesleffin henkilökohtainen yksilöllinen kokemus kuin kulttuurinen ja historiallinen konteksi eli vuosisadanvaihteen modernisoituva maailma. Se kuinka sosiaalinen ja teknologinen modernisaatio muutti kokemusmaailmaa ja ruumiillista olemista. Muutos tapahtui ja toteutui Schreckin tarkastelemissa Thesleffin visuaalisissa aineistoissa performatiivisesti eli prosessuaalisesti. Siksi Schreck lähestyy erityisesti visuaalisia aineistoja erilaisina ruumiillisuuden tapahtumapaikkoina, joiden prosessuaalisuus on edelleen käynnissä.
Tutkimus on osa laajempaa pyrkimystä ymmärtää ja arvostaa suomalaisten taiteilijoiden ja siinä erityisesti Thesleffin merkitystä kansalliselle ja kansainväliselle avantgardelle. Thesleff työskenteli tutkimuksen ajanjaksolla intensiivisiä jaksoja Italiassa jakaen siellä monien keskeisten avantgarden taiteilijoiden ja ajattelijoiden kanssa taiteellista työskentelyään. Tämä kollaboraatio vaikutti niin Thesleffin tuotantoon kuin hänen kanssaan työskennelleiden taiteilijoiden työhön ja taiteeseen.
Väitöskirjassa pohditaan myös historiankirjoituksen ruumiillisuutta ja sitä kautta suhdetta nykyhetkeen. Tämä tapahtuu myös osana esitystaiteellista Omakuva-työryhmää, jonka piirissä Schreck on tehnyt tutkimustaan vuodesta 2019 eteenpäin. Taidepohjaisen työskentelyn avulla Schreck on hakenut ymmärrystä siitä, miten eri tavoin menneisyyden kokemusmaailmaa voi tavoitella taiteilijan taiteellisen tuotannon ja toisaalta elämän jättämien jälkien keskinäisiä suhteita tarkastelemalla. Miten tutkija on läsnä tutkimuksessa ja kirjoituksessa myös ruumiillaan? Tämän pohtiminen on ollut myös tärkeä eettinen lähtökohta, sillä historian kirjoittajan täytyy lähteidensä ja muun tutkimuksen lisäksi hahmottaa myös oma positionsa tutkijana ja omia tarkoitusperiään kirjoittajana. Tämä on historian kirjoittamisen etiikan näkökulmasta keskeistä.
Vastaväittäjinä toimii dosentti Anu Korhonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.
Tilaisuus on suomenkielinen ja väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Väitöstilaisuuden jälkeen Arcanumin aulassa on lyhyt esitys väitöskirjaan liittyvästä esitystaideteoksesta ”Omakuva”. Läsnä esityksessä ovat näyttelijät Anu Almagro ja Johanna Jauhiainen sekä saksofonisti-säveltäjä Pauli Lyytinen, skenografi Jaana Kurttila ja valo- videotaiteilija Janne Teivainen.
Lämpimästi tervetuloa!
