Voiko tanssin vangita taideteokseen? Miten liikkuvan ruumiin tai hetken voi pysäyttää maalauksessa? Kuratoimani Tanssi! -näyttely etsii vastauksia näihin kysymyksiin 47 taiteilijan ja yli 140 teoksen voimin.
Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880–2020 päättyi HAM Helsingin taidemuseossa syyskuussa ja siirtyy seuraavaksi Oulun taidemuseoon. Avajaisia juhlitaan perjantaina 7.10.2022.
Näyttelyn teoksissä esiinpiirtyvä tanssi kuvastaa niin elämänvoimaa, iloa ja kiihkoa kuin hiljaisuutta, surua ja haurauttakin. Tanssi! -näyttelyn teokset tuovat esiin sen, kuinka ruumiimme on samaan aikaa vitaalinen, täynnä elämää, virtausta ja voimaa, mutta myös hiljainen, väsyvä, sairastuva ja kuoleva. Näyttely koostuu herkistä ja hiljaisista ja toisaalta taas elämää ja räjähtävää energiaa pursuavista maalauksista ja videotaiteesta, veistoksista, joiden painava materiaali on pakotettu kevyeen liikkeeseen sekä luonnoksista, joiden keskeneräinen viiva kuljettaa mukanaan virtaavaa liikettä. Valokuvat kuljettavat mukanaan modernin tanssin historiallista tarinaa, mutta antavat myös nykypäivän näkökulman tanssijuuteen ja identiteettiin.
Näyttely on eri aikakauden taiteilijoita yhdistävä kokonaisuus, jossa naisilla on vahva edustus. Suomalaisten kokoelmien helmistä esillä ovat muun muassa Anna Estarriola, Eva Gyldén, Sini Pelkki, Kalervo Palsa, Laila Pullinen, Eino Ruutsalo, Hugo Simberg, Ellen Thesleff ja Venny Soldan-Brofeldt. Mukaan on myös valittu kansainvälisen taiteen merkkiteoksia muun muassa Edgar Degas’lta ja Louise Bourgeousilta. Erityisesti tanssia reflektoiva nykytaide nousee esiin Sonja Jokiniemen kokonaisuutta varten rakentamissa kuvakudoksissa sekä Bárbara Wagnerin & Benjamin de Burcan massiivisessa installaatiossa.
Näyttely siirtyi useamman kerran pandemian takia. Vielä kuukausi sitten intoilin ajatuksesta, kuinka kohta tanssisimme jälleennäkemisen riemusta pöydät notkuen ja kannat katossa. Aivan näissä tunnelmissa ei näyttelymme kuitenkaan aukea. Venäjän silmitön ja silkkaan valheeseen perustuva epäinhimillinen sota Ukrainassa lähes lamautti minut. Enkä ole ainoa.
Mutta näyttelyn teema voimaannutti: sillä niin kauan kuin olemme liikkeessä, olemme hengissä. Tanssi! näyttely näyttää meille liikkeen ja tanssin muotoja visuaalisessa maailmassamme viimeisen 150 vuoden ajalta. Se näyttää meille tapoja olla elossa. Näyttely kertoo liikkeen vapaudesta, ja siitä miten tanssi liittyy elimellisesti juuri vapauden käsitteeseen. Kuvataiteen kautta levinneet uuden vapaan tanssin kuvastot antoivat 1900-luvun alusta eteenpäin monille, erityisesti naisille, idean ja halun tanssia uudella tavalla vanhasta elekielestä ja patriarkaalisen ruumiin hallinnan konventioista irrottautuen. 1800-luvun lopulla syntynyt individualistinen liikekieli, jota kukaan ei ohjaa ylhäältä päin, ja jota kukaan ei meiltä voi viedä pois, on kovin tärkeää edelleen, myös tämän päivän ihmiselle. Se ei ehkä ole sitä kovin tietoisella, tiedostetulla tasolla, mutta tapamme liikkua ja se miten saamme tanssia, määrittää hyvin paljon sitä, miten vapaita olemme ja millä tavalla.
Naisten ruumiin vapaus on maailman historiassa varsin nuori juttu. Se voi myös olla yksi syy siihen, miksi maailmassamme juuri nyt käydään näin epätoivoista ja rumaa sotaa. Sen aloituspöydissä Kremlin muurien sisällä istui sekalainen joukko miehiä, jotka ovat moneen kertaan viitanneet lännen moraaliseen rappioon. Demokratian demonisoimisessa ja moraalittomaksi julistamisessa naisten vapaudella on iso rooli. Se nähdään edelleen uhkana. Ja siksi meidän on sitä puolustettava. Meidän on puolustettava kaikkien oikeutta elämään ja vapauteen.
. 
Tanssi on syvä mahdollisuutemme kuulla toisen kutsu. Saksalainen sosiologi Harmut Rosa kutsuu tätä resonanssiksi. Resonanssi ei ala minusta, vaan toisen kutsusta. Juuri nyt sillä on erityisen suuri merkitys: Minkälaisten arvojen puolesta me nostamme katseemme, kätemme, jalkamme? Kenen kutsuun me vastaamme? Tanssi on resonanssia. Ja nyt on tärkeää toimia, mutta myös kuunnella. Myös vaikeiden ja synkkien aikojen läpi on pystytty liikkumaan ja tanssimaan, olemaan aktiivisia, olemaan aktivisteja ja tuomaan esiin tärkeitä arvoja, inhimillisyyttä ja kauneutta.
Omistan näyttelyni kärsiville ukrainalaisille ja vapaudelle. Tervetuloa!
***
Näyttelyn kuratoi kanssani HAMin näyttelyamanuenssi Arttu Merimaa.
Sen yhteydessä julkaistaan tanssia käsittelevä essee-kokoelma TANSSI!
Kirjoituksia tanssista ja kuvataiteesta (Teos). Lue lisää täällä.
Kuvat:
Elina Brotherus: Étude en trois parties de danseuse défaisant son chignon, 2007 (HAM)
Näyttelysuunnitelman installointikuva, Arttu Merimaa, HAM
Anna Estarriola: Reincarnation alert – the acrobat and the next one to perform, Heinon taidesäätiö
Venny Soldan-Brofeldt: Tanssijatar, Ateneum
Sini Pelkki: Departing Shadow
