Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat: ”Naisen on synnytettävä itsensä maalaukseen/kirjoitukseen – yhtä lailla kuin maailmaan ja historiaan – omalla liikkeellään.” Nämä ranskalaisen feministifilosofi Helene Cixous’n sanat summaavat hyvin 20 vuoden mittaista tutkimustyötäni kuvataiteilija Ellen Thesleffin elämäkerrallisten aineistojen ja taiteen parissa. Vuonna 1869 syntynyt Ellen …
Voiko tanssin vangita taideteokseen? Miten liikkuvan ruumiin tai hetken voi pysäyttää maalauksessa? Kuratoimani Tanssi! -näyttely etsii vastauksia näihin kysymyksiin 47 taiteilijan ja yli 140 teoksen voimin. Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880–2020 päättyi HAM Helsingin taidemuseossa syyskuussa ja siirtyy seuraavaksi Oulun taidemuseoon. Avajaisia juhlitaan perjantaina 7.10.2022. Näyttelyn …
Omakuva – Unia Ellen Thesleffin elämästä ja taiteesta on elävä taideteos, missä kaksi näyttelijää, muusikko, taidehistorioitsija, skenografi ja valosuunnittelija maalaavat näyttämölle impressionistisen ja unenomaisen maailman – omakuvien sarjan. Omakuva vierailee huhtikuussa 2022 Kuopion taidemuseon vieraana. Omakuva-esitykset järjestetään museossa tiistaina 26.4. klo 17.30 ja keskiviikkona 27.4. klo …
Ellen Thesleffin naamio-aiheinen luonnos on vuodelta 1907. Tässä vaiheessa taiteilija eli ja työskenteli Firenzessä yhdessä tärkeän taiteellisen kumppaninsa englantilaisen teatteritaiteilja Gordon Craigin kanssa. Luonnoksessa Thesleff leikkii pinnalla = naamio, ja alisella = ystävänsä Craigin muotokuva. Naamio oli varhaisen avantgarden teatterissa tapa paljastaa peittämällä. Ajatus oli, …
Kuvassa vasemmalta Pauli Lyytinen, Anu Almagro, Hanna-Reetta Schreck ja Johanna Jauhiainen. Kuva Lauri Schreck.
Keväällä huhtikuussa julkaistu kirjani ”Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia” on yksi vuoden 2021 Kanava-tietokirjapalkintoehdokkaasta. Olen suurenmoisen onnellinen tästä huomionosoituksesta. Seula oli kova, sillä kilpailuun lähettiin yhteensä 188 ehdokasta. Näistä valittiin viisi ehdokasta palkinnon saajaksi. Muut ehdokkaat ovat Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus), Minna …
Omakuva-esityksen taiteilijaryhmä työskenteli syksyllä 2021 Turun TEHDAS Teatterissa ensimmäistä kertaa. Työryhmän jäsen Hanna-Reetta Schreck pohti yhdessä Tehtaan Jukka Kittilän kanssa, millaisia taiteellis-tieteellisiä löytöretkiä historia ja esittävä taide yhdessä tarjoavat. Historia on aktiivista muistamista ja kurottamista menneeseen. Omakuva tutkii, kuinka historia ei ole vain takanamme vaan …
HAM Helsingin taidemuseon Katharina Grossen näyttely syksyllä 2021 oli minulle historioitsijana elämys. Grossen teokset puhuivat minulle hyvin vahvoin sanoin muistamisesta. Muisti on meille elintärkeää. Me emme voi valita, muistammeko vaiko emme. Taide on yksi muistamisen paikka. Se voi säilöä ja vahvistaa muistamisen tapoja ja muistiamme. …
