Avainsana: tutkimus

Lektio 26.8.2023

Lektio 26.8.2023

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat: ”Naisen on synnytettävä itsensä maalaukseen/kirjoitukseen – yhtä lailla kuin maailmaan ja historiaan – omalla liikkeellään.” Nämä ranskalaisen feministifilosofi Helene Cixous’n sanat summaavat hyvin 20 vuoden mittaista tutkimustyötäni kuvataiteilija Ellen Thesleffin elämäkerrallisten aineistojen ja taiteen parissa. Vuonna 1869 syntynyt Ellen 

”Elämäntanssi 1890–1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” – Tervetuloa väitöstilaisuuteen la 26.8.2023 Turun yliopistossa

”Elämäntanssi 1890–1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” – Tervetuloa väitöstilaisuuteen la 26.8.2023 Turun yliopistossa

Hanna-Reetta Schreck esittää väitöskirjansa ”Elämäntanssi 1890–1915. Ellen Thesleffin elävä ruumis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 26.8.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4). Schreck tarkastelee väitöstutkimuksessaan taiteilija Ellen Thesleffin ”elämäntanssia”. Väitöskirjassa pohditaan, millä tavoin Thesleff ymmärsi ja koki ruumiillisen olemisensa ja miten hänen 

Ellen Thesleff ja naamio

Ellen Thesleff ja naamio

Ellen Thesleffin naamio-aiheinen luonnos on vuodelta 1907. Tässä vaiheessa taiteilija eli ja työskenteli Firenzessä yhdessä tärkeän taiteellisen kumppaninsa englantilaisen teatteritaiteilja Gordon Craigin kanssa. Luonnoksessa Thesleff leikkii pinnalla = naamio, ja alisella = ystävänsä Craigin muotokuva. Naamio oli varhaisen avantgarden teatterissa tapa paljastaa peittämällä. Ajatus oli, 

Omakuva-traileri, TEHDAS Teatteri syksy 2021

Omakuva-traileri, TEHDAS Teatteri syksy 2021

Kuvassa vasemmalta Pauli Lyytinen, Anu Almagro, Hanna-Reetta Schreck ja Johanna Jauhiainen. Kuva Lauri Schreck.

Omakuva muuntuu kaiken aikaa ja sillä on oikeus muuttua – Ajatuksia Tehtaalla työskentelystä syksyllä 2021

Omakuva muuntuu kaiken aikaa ja sillä on oikeus muuttua – Ajatuksia Tehtaalla työskentelystä syksyllä 2021

Omakuva-esityksen taiteilijaryhmä työskenteli syksyllä 2021 Turun TEHDAS Teatterissa ensimmäistä kertaa. Työryhmän jäsen Hanna-Reetta Schreck pohti yhdessä Tehtaan Jukka Kittilän kanssa, millaisia taiteellis-tieteellisiä löytöretkiä historia ja esittävä taide yhdessä tarjoavat.  Historia on aktiivista muistamista ja kurottamista menneeseen. Omakuva tutkii, kuinka historia ei ole vain takanamme vaan 

Tutustu julkaisuun: ”Avantgarde Suomessa”

Tutustu julkaisuun: ”Avantgarde Suomessa”

Pääsin ilokseni osaksi suomalaista avantgardetaidetta laajasti käsittelevää teosta ”Avantgarde  Suomessa”. Kirja ilmestyi vastikään SKS:n julkaisemana ja sen ovat toimittaneet Irmeli Hautamäki, Laura Piippo ja Helena Sederholm. Kirjan monet eri artikkelit tutkivat ja valottavat, miten avantgarden yhteiskunnalliset, poliittiset ja taiteelliset pyrkimykset näkyvät suomalaisessa kirjallisuudessa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, 

Otteita Kuopion demoista I ja II, 8.-9.8.2020

Otteita Kuopion demoista I ja II, 8.-9.8.2020

Elävä taideteos Omakuva pohjaa kuvataiteilija Ellen Thesleffin historialliseen elämään ja hänen taiteeseensa. Thesleff asui Kuopiossa vuosina 1872-1884, 3-vuotiaasta 15-vuotiaaksi. Tietoisuus tästä toi työryhmän työskentelyyn Kuopiossa merkityksellisen lisänsä, erityisen paikan, tai paikkojen, tunnun. Thesleffin perheen kotiosoite Kuopiossa oli Tulliportinkatu 21 ja lisäksi perheellä oli rakas ”Pikku-Kummun” 

Kuopio, harjoituksissa, 7.8.2020 – Pois ja kohti

Kuopio, harjoituksissa, 7.8.2020 – Pois ja kohti

Omakuva-prosessin harjoituksissa perjantaina 7.8.2020 Kuopion Sotkulla. Tutkijan silmin läsnäolevana mieleeni tulee taidehistorioitsija Michael Ann Hollyn peräänkuuluttama ihmettely ja uteliaisuus eteenpäin ajavana voimana taideteoksia lähestyttäessä. Hollyn mukaan me emme varsinaisesti tiedä mitä taideteokset ovat, ne ovat jatkuva prosessi, ne syntyvät uudelleen tai ovat syntymättä. Taideteokset pitävät